Oppimistehtävä 3

Tässä tehtävässä kirjoitan lähdetekstiin pohjaten omaa alaa koskevasta aiheesta, joka kiinnostaa minua. Kirjoitan työkyvystä ja työhyvinvoinnista yleisesti sekä työkykyyn vaikuttavista tekijöistä työelämän muutosten keskellä.

Työkyky käsitteenä yksinkertaistettuna tarkoittaa ihmisen kykyä tehdä töitä. Työkyky on jatkuvasti muuttuva ja siihen vaikuttavat ihmisen senhetkiset voimavarat ja ympäristötekijöiden vaikutukset. Työkykyyn vaikuttavat ihmisen omat voimavarat, joilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi terveydentilaa, sairauksia/vammoja jotka rajoittavat työntekoa, sosiaalisia suhteita, kuormitustekijöitä arjessa ja hyvinvointia lisääviä tekijöitä elämässä. On tärkeää, että ihminen saa kokea itsensä merkitykselliseksi, osaksi työyhteisöä jotta työkyky säilyy hyvänä. Kun puhumme työkyvystä, meidän tulee huomioida työhyvinvointi, palautuminen ja ergonomia monelta eri näkökannalta. Ergonomialla tarkoitetaan tässä yhteydessä työ- ja toimintaympäristön riittävää suunnittelua ja kehittämistä tarpeisiin sopivaksi. 

Työkykyä voidaan kuvata talon muodossa (kuva liitteenä). Työkykytalossa on neljä kerrosta, joista kolme alimmaista kuvaavat yksilön henkilökohtaisia voimavaroja ja neljäs kerros itse työtä ja työoloja sekä johtamista. Työkykytalo pysyy pystyssä, kun kaikkia kerroksia kehitetään jatkuvasti koko työelämän ajan. (Työterveyslaitos. Työkyky.)

Etätyöskentely on nykypäivää. Etätyöskentelyn mahdollisuus tuo paljon hyvää ja se vapauttaa aikaa muulle elämälle. Työaikaa ei mene siirtymisiin. Toisille on tärkeää, että on liikkuva työ ja toiset kaipaavat vakiintunutta, fyysistä työskentelytilaa. Mitä enemmän työskentelemme koneen äärellä istuen, sitä enemmän meidän tulee kiinnittää huomiota ergonomiseen työskentelyyn, sillä niska- ja hartiaseudun vaivat tavallisesti lisääntyvät istumatyössä. On tärkeää pitää huoli siitä, että liikkuu riittävästi ja tauottaa työtään. On merkittävä työhyvinvointia ja työkykyä edistävä asia, että jakaa työasioita työyhteisössä ja saa/tarjoaa neuvoa ja apua toisille. Itse opiskelen kotoa käsin, jonka olen nähnyt hyvänä asiana, mutta silti kaipaan sosiaalisia kontakteja. Välillä jaksaminen on hyvinkin koetuksella sen takia, että teen opintoja yksin kotoa käsin. Minulla on vertailukuvaa työelämästä, jolloin sain työskennellä työyhteisössä. Silloin sain kannustusta, tukea ja minulla oli merkityksellisyyden tunnetta, jota työelämältä kaipasin. Merkityksellisyys kasvaa, kun työpaikka jakaa työntekijän kanssa samoja arvoja ja arvopohjainen työskentely on mahdollista ja näkyvää työpaikalla. Se lisää ihmisen motivaatiota työskennellä. Hyvä motivoitunut asenne näkyy asiakastyössä ja työn tuloksissa. 

Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveyteen liittyy myös kognitiivinen ergonomia eli muistiin ja keskittymiskykyyn liittyvät, työhyvinvointia edistävät tekijät. Liitin blogitekstiini kuvan kognitiivisen ergonomian muistilistasta, koska mielestäni se kuvaa hyvin niitä asioita, joita meidän tulisi huomioida jokapäiväisessä työskentelyssämme. Yleensä kuormitus syntyy melun tai hälyn aiheuttamasta häiriöstä, keskeytyksistä, jatkuvaksi ja kuormittavaksi koetusta tietotulvasta, työn pirstaleisuudesta tai päällekkäisyydestä toisten kanssa sekä epäselvien tai puutteellisten ohjeiden aiheuttamasta kaaoksesta (Niemi, 2023). Itselläni on kokemusta siitä, että kun työtilat eivät vastanneet tarpeisiini, suhtautumiseni työhön ja työssä jaksaminen heikentyivät. Riittävää työtilaa ei ollut, jossa olisin saanut rauhan keskeytyksettömään työhön ja työympäristö oli epäsiisti joka haittasi omaa keskittymiskykyäni. Kerrosten väliseen liikkumiseen oli käytettävissä vain yksi hissi, joka oli jatkuvasti käytössä. Työympäristö ei oltu suunniteltu niin, että se olisi palvellut asiakkaita ja työntekijöitä työn vaatimalla tavalla. Mielestäni nämä ovat isoja työhyvinvointiin ja työkykyyn vaikuttavia tekijöitä pidemmällä tähtäimellä.

Hyvällä johtamisella voidaan parhaimmillaan saada vaikuttavia tuloksia ja työntekijät saadaan pysymään työpaikalla. Näen erittäin tärkeänä sen, että työntekijää kuunnellaan, hänen tarpeitaan ja toiveitaan otetaan huomioon ja että kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisesti. Tiimityössä työnkuvat kannattaa selvittää ja pohtia, onko työnjaolla mahdollista vähentää tekemisen pirstaleisuutta ja päällekkäisyyttä (Niemi, 2023.) Oman kokemukseni mukaan työpaikoilla on paljon hiljaista tietoa, joka ei kulje. Se hankaloittaa työssä jaksamista ja työn tekemistä. Selkeät pelisäännöt ovat johdon, mutta myös tiimin vastuulla. Merkityksetön ajanhaaskaus työpaikalla ei ole kenenkään eduksi. Kun työhyvinvointi alkaa olemaan äärirajoilla, huomataan, että sairaspoissaolot lisääntyvät ja jatkuva sijaisten tarve kuormittaa töissä olevia työntekijöitä. Ennen kuin tälläistä tilannetta pääsee syntymään, olisi tärkeää ennaltaehkäisevästi kiinnittää huomiota siihen, miten työyhteisössä toimitaan keskenään ja miten työntekijät voivat. On tärkeää, että työntekijä pääsee kehittämään osaamistaan, saa mahdollisuuden kouluttautua ja hänen osaamistaan ja tietotaitoaan arvostetaan. Näen, että nämä asiat edistävät merkittävästi ihmisen työkykyä. 

Onneksi nykypäivänä on mahdollisuus työllistyä monin eri tavoin. Meillä on paljon työllistymiseen johtavia polkuja. On mahdollisuus osallistua työpajoihin ja muuhun työllistymistä edistävään toimintaan. Etätyön jo mainitsin, ja se onkin valtavan suuri positiivinen asia työkykyyn liittyen. Toisilla se voi olla pelastava tekijä elämäntilanteessa, jossa tarvitsee mahdollisuutta esimerkiksi osa-aikaiseen etätyöskentelyyn. Sairauden tai muun rajoitteen vuoksi voi olla tarve työskennellä osa-aikaisesti pienemmällä työajalla. Mahdollisuus siihen on asia mistä meidän tulee pitää yhteiskunnassamme kiinni. 

Hyvät työelämä ratkaisut ovat ihmisen mittaisia ja ne huomioivat ihmiselle tyypilliset fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet ja tarpeet ja yksilölliset rajoitteet (Työterveyslaitos. Kokonaisvaltainen ergonomia). Meidän tulee nähdä ihmisten työhyvinvoinnin ja työkykyisyyden hyöty monista näkökulmista. Jokaisella ihmisellä on oikeus osallisuuteen. Kun pystymme yhdessä edistämään näitä asioita, edistämme sitä, että yhteiskuntamme voi hyvin ja varamme käytetään kaikkien hyödyksi. 

    Työkykyä on kuvattu Työterveyslaitoksen Työkykytalo-kuvalla (©Työterveyslaitos). Kuva on                ladattavissa työterveyslaitoksen aineistopankista ilmaiseksi ilman kirjautumista.                                   Kuvassa on  oltava näkyvissä Työterveyslaitoksen logo ja merkintä ©Työterveyslaitos.

Kuvassa kognitiivista ergonomiaa kuvaava huoneentaulu. Kuva on ladattavissa ilmaiseksi muistiliiton sivuilta. 

Lähteet:

Niemi, K. 2023. Työhyvinvointi, keskittymiskyky ja aivot (Kognitiivinen ergonomia). Viitattu 16.11.2023. https://katiniemi.com/tyohyvinvointi-keskittymiskyky-aivot-tyopaikka-hyvinvointi/

Työterveyslaitos. Kokonaisvaltainen ergonomia. Viitattu 16.11.2023.  https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/kokonaisvaltainen-ergonomia

Työterveyslaitos. Työkyky. Viitattu 16.11.2023. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky

Pohjois-Savon Muisti Ry. Tietoa ja tukea. https://www.psmuisti.fi/oppaita-ennaltaehkaisy-ja-tietoa-muistista